tammi 31, 2014 | Luonto, Tavat, taidot, uskomukset
Suo on vanha kantasuomalainen sana, jolle on murteissa kymmeniä vastineita suon tyypin mukaan. Puhutaan nevasta, letosta, rämeestä, korvesta, heteestä, jänkästä, kontosta ja muista vastaavista. Myyttisessä jaottelussa maa edustaa luotua, järjestyksessä olevaa elämää....
tammi 31, 2014 | Luonto, Tavat, taidot, uskomukset
Pohjoisille kansoille ominainen karhunpalvonta on ollut meikäläisen luonnonuskonnon muodoista sitkeimpiä ja elinvoimaisimpia. Vuonna 1640 piispa Rothovius valitteli Turussa, että »karhua palvovat ja karhunkallosta juovat» suomalaiset pitäisi viimeinkin saada...
tammi 31, 2014 | Tavat, taidot, uskomukset
Onnen ja kohtalon suhde on kansanperinteessä kaksijakoinen. Toisaalta ihmisen onni eli »osa» nähtiin kohtalonomaisena ja syntymässä saatuna, ja se ohjaa elämän kulkua. Onnella on voitu myös viitata ihmisen haltijasieluun eli »luontoon». Haltijasielulla selitettiin...
tammi 31, 2014 | Tavat, taidot, uskomukset
Talon paikan valintaa on pidetty entisaikaan tärkeänä, jotta ihmisillä olisi »hyvä siinä ollaksensa, armas aikaellaksensa». Ensin piti varmistaa veden saanti. Sopivan kaivonpaikan merkkejä olivat muun muassa pajukot ja heinässä pitkään viipyvä kaste. Voitiin myös...
tammi 31, 2014 | Historia, Tavat, taidot, uskomukset
Sivistyneistön kirjallisissa kansankuvauksissa maaseuturahvas on usein esitetty ihailtavan rehellisenä, voimakkaana ja hyväntahtoisena, mutta myös auttamattoman hitaana ja kömpelönä. Mielikuva ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Asia oli pikemminkin päinvastoin:...
