tammi 31, 2014 | Historia, Kansanrunous, Sukukansat, Tavat, taidot, uskomukset
Itkuvirsiä tavataan ortodoksisen kirkon piirissä elävillä itämerensuomalaisilla kansoilla: karjalaisilla, vepsäläisillä, inkeroisilla, vatjalaisilla ja setukaisilla. Karjalassa itkuvirsien esittämistä on sanottu itkemiseksi tai äänellä itkemiseksi, myös...
tammi 31, 2014 | Kansanrunous, Sukukansat, Tavat, taidot, uskomukset
Kuvassa Jussi Huovinen, Suomen viimeinen runonlaulaja, joka on oppinut laulutaitonsa suullisena perimätietona. Vanhojen laulujen opettajina ovat toimineet oma isä ja äiti. Hanneriina Moisseisen ohjaama Laulu-elokuva (2014) kertoo Huovisesta. Kuva: Selma Vilhunen....
tammi 31, 2014 | Historia, Kansanrunous
»Voi mun armas äitiseni, ihana imettäjäni, kultainen kulettajani, armas maion antajani!» Itämerensuomalaisessa mytologiassa on piirteitä, joista voidaan tulkita maailman syntyneen naisesta. Alkuäiti synnyttää Väinämöisen tai Väinämöisen isän, mistä alkaa maailman...
tammi 31, 2014 | Kansanrunous, Luonto
Perinteinen karhunmetsästys koirien kanssa vaatii paljon, niin metsästäjiltä kuin koiriltakin. Tapana on ollut, että yhden tai korkeintaan muutaman metsästäjän ja koiran pyyntiporukka kiertää erämaita metsän kuningasta jäljittäen. Karhu on älykäs, väkivahva ja sen...
tammi 31, 2014 | Kansanrunous, Tavat, taidot, uskomukset
Eräs kansanparannuksen erikoistaito on verenseisautus, eli tapa seisauttaa verenvuoto haavasta. Verenseisautustaito on kulkenut suvuittain, mutta kyvyn on voinut saada myös vanhemmalta parantajalta. Seisautukseen tarvittiin oikeat sanat, joiden voima katosi jos ne...
tammi 31, 2014 | Historia, Kansanrunous, Tavat, taidot, uskomukset
Metsäsuomalaiset olivat savolaisia ja pohjoishämäläisiä kaskiviljelijöitä, jotka vaelsivat uusien kaskimaiden perässä Ruotsin ja Norjan metsiin. Huhtakaski mahdollisti elämän asumattomissa erämaissa, joita nykyisinkin kutsutaan suomalaismetsiksi. Muuttoaalto alkoi...
