Hauki kansanperinteessä

Hauki kansanperinteessä

Hauen kansanomaiset nimet, kuten »vesisusi» ja »jänkäkoira» korostavat kalan petomaista luonnetta. Hauki tiedettiin myyttiseksi ja mahtavaksi kalaksi, jota kohtaan tunnettiin kunnioitusta ja jopa pelkoa. Pikkukaloja suuhunsa ahmiva »veenkoira» kuvasti myös...
Muurahaispesä on metsänlinna

Muurahaispesä on metsänlinna

Metsän väen tyyssijana pidettiin muurahaispesää, »metsänlinnaa», joka toimi väylänä ihmisen ja tuonpuoleisen välillä. Kansanuskomusten mukaan metsänhaltijan sai puheilleen esimerkiksi uhraamalla muurahaiskekoon hopeaa, viinaa tai verta sormesta. Karjalassa...
Puukausi

Puukausi

Puista on varhaisista ajoista asti saatu materiaalia asumuksiin, kulkuvälineisiin, tarve-esineisiin, työkaluihin ja lasten leikkeihin. Pihapiirin ja metsän puita kunnioitettiin myös sielullisina olentoina, joilla oli kohtalonyhteys ihmisten elämään. Mäntyä on...
Talon rakentaminen

Talon rakentaminen

Ennen talon rakentamista paikka on perinteisesti varmistettu asumiselle suotuisaksi. Rakennusaikeille hankittiin maanhaltijan suostumus, jolloin maanhaltijasta tuli uuden talon kotihaltija. Vuodelta 1888 taltioidun tiedon mukaan taloa rakentaessa toimittiin...
Vanhan kansan sauna

Vanhan kansan sauna

Suomessa saunalla on pitkä historia. Varhaisin saunamuoto on ollut maasauna, joita on ilmeisesti rakennettu jo kivikaudella. Hirsinen savusauna ilmestyi osaksi itämerensuomalaisten kansojen elämää ehkä noin 2000 vuotta sitten. Vielä 1800-luvun lopulla suurin osa...
Metsänhoitoa perinteiseen tapaan

Metsänhoitoa perinteiseen tapaan

Joulun jälkeen Suomessa on perinteisesti vietetty juhlattomia »selkäviikkoja» laskiaiseen ja Marjanpäivään asti. Nimensä viikot ovat saaneet talven selästä. Lounais-Suomessa puhuttiin myös »härkäviikoista» koska tähän aikaan vetohärät iestettiin ja asetettiin jälleen...