Maan tervehdys

Kuva: Ismo / Creative Commons BY-NC 2.0 Kun taloon muutti asumaan uusi ihminen, kuten palkollinen tai miniä, toi hän anteja maanhaltijalle ja lausui esimerkiksi seuraavanlaiset sanat: »Terve maa, terve manto, Terve maanhaltija, Terve minä!» Näin taloon muuttanut pääsi...

Marjanpäivä ja elämän äiti

Maaliskuun loppupuolella vietetään kevätpäiväntasausta. Valoa on vuorokaudessa pian taas pimeyttä enemmän. Luonnon elinvoima herää ja se näkyy kevään merkkeinä luonnossa. Vanhan kansa on seurannut muun muassa lintuihin, lumien sulamiseen ja jäiden lähtöön sekä kalojen...

Kekrikiviä

Kekriin on enää parisen viikkoa. Nykysuomalaisten tietoisuus kekristä kasvaa vuosi vuodelta, mutta vielä vahvemmin tuloa uudeksi syysjuhlaksi tekee Halloween. Siinä muistot kelttien kuolleiden juhlasta lainataan Suomeen amerikkalaisen populaarikulttuurin ja...

Puiden juurilla

Inkeriläiset kertovat pienestä kylästä, jonka luona oli pieni kennäs eli kukkula. Kukkulalla kasvoi kataja jolla oli väkevä haltija. Kyläläiset aitasivat puun ja palvelivat sitä. Katajalle vietiin viljasadon ensimmäiset jyvät ja kun nainen synnytti annettiin...

Metsän ja pihapiirin pyhiä puita

Metsän pyhiä puita Metsässä ajateltiin olevan puita, jotka olivat muita puita pyhempiä. Puilla käytiin uhraamassa osana joitakin vuotuisjuhlia. Esimerkiksi Jyrinpäivänä tehtiin karjataikoja ja vietiin maitopyttyjä uhriksi metsiköihin pyhien puiden alle. Jokaisella...

Metsän väki

Tapionpöytä. Muinainen suomalainen eli metsän keskellä. Korpi on ollut esivanhemmillemme ruuan ja työvälineiden antaja, suojapaikka vainolaisen verikoiria vastaan ja pyhyyden ja hiljentymisen tyyssija. Vieläkin moni suomalainen kokee metsän keskellä ainutlaatuista...