Laskiainen

Kirkas laskiaistiistai tietää hyvää marjavuotta. Längelmäki Laskiaista on vietetty seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, aikaisintaan 8. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta. Varsinainen laskiainen on kuitenkin vasta seuraavana tiistaina, josta ennen alkoi...

Elämänpuiden helskyttelyä

Jatketaan perinnetaitojen maisemassa. Eeva Haavion klassikkoteoksessa Sata kansanomaista kuviokudinmallia (1953) on mainio johdanto kutomisen merkityksestä entisajan naisille. Lainaan sen tähän hieman lyhennettynä. Muinaiselon kuvauksena teksti tekee mielestäni...

Pihtiputaan karhukultti

Kirjassa Kansanomainen ajattelu (2007) on tutkija Juha Pentikäisen artikkeli niin sanotusta Viitasaaren tekstistä, suomalaisen kansatieteen pienestä aarteesta. Viitasaaren teksti on vanhin ja yhtenäisin kuvaus suomalaisesta karhuriitistä. Nykyisin Helsingin yliopiston...

Taloa rakentaessa

Vuonna 1888 taltioitiin kansanrunousarkistoon yksityiskohtainen kuvaus talon rakentamista edeltävistä loitsutoimituksista. Tiedonannon lähteenä on muudan Teppana Karjalainen, joka oli aikoinaan kuullut asiasta Heikki Kylmäseltä, joka oli vuorostaan kuullut...

Joulunajan tapoja

Esittelen tässä kirjoituksessa joulunajan tapoja Matti Warosen kirjasta Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla (1898). Aurinkopyörä Muinaiset suomalaiset eivät viettäneet joulua minään määrättynä päivänä, vaan kolmen viikon pituinen joulunaika alkoi Tuomaan...

Pakkasen viat

Tässä loitsu pakkasen aiheuttamia vikoja vastaan (Suomen kansan muinaiset loitsurunot). Huomionarvoisaa on muinaissuomalaisten tapa käsittää koko luonto persoonalliseksi ja ihmisen tunteisiin osallistuvaksi. Pakkasta puhutellaan ja uhitellaan kuin ketä tahansa elävää...