Sukukansojen kotijumalista

Saamelaisia 1900-luvun alussa. Julius Krohn kertoo kirjassaan suomensukuisten kansojen kotijumalista. Tässä kotijumala siis tarkoittaa kotona yksityisesti palveltua jumalankuvaa. Kotijumalien lisäksi oli myös uhrilehdoissa ja muualla kotipiirin ulkopuolella palvottua...

Maaria, osa I

Maaria esiintyyy kiehtovalla tavalla suomalaisen kansanuskon loitsuissa. Maaria-loitsut ovat suomalaisen pakanuuden ja keskiajan katolilaisuuden ainutlaatuinen synteesi. Tarkastelen tässä kirjoituksessa näiden runojen ja loitsujen Maaria-hahmoa. Mukana on muutamia...

Puiden palvonta

Sitten hiukan puihin liittyvistä kansanuskon tavoista ja uskomuksista. Lähteenäni on Kaarle Krohnin Suomen suvun uskonnot I: Suomalaisten runojen uskonto, jonka Salakirjat-kustantamo muiden kirjojen lisäksi ystävällisesti lahjoitti Taivaannaulalle. *** Krohnin mukaan...

Kuisma Jumista

Perinteentuntija Timo Kuisma kirjoittaa jumi-sanasta uusimmassa Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä. Kuisman sanojen muinaisista merkityksistä kertova Kissa pöydällä -palsta sisältää muuten useimmiten oivaa tietoa pakanallisista käsityksistä. Hupaisan tästä...

Sananen kekristä

Kekrin aika on käsillä. Taivaannaula juhlii kekriä ensi viikonloppuna Vaskijärven luonnonpuistossa Yläneelle. Ajattelin siis kirjoittaa muutaman sanasen kekristä. Aihetta on käsitelty myös aiemmissa viesteissä. Pidempi kuvaus kekristä löytyy muun muassa täältä. ***...

Pyhä kolminaisuus

Suomalaisessa mytologiassa on kaksi lukua, jotka toistuvat koko ajan: kolme ja yhdeksän. Tässä muutamia myytillisesti merkittäviä runoja, joissa kolmen symboliikka toteutuu. Luonnottaria on kolme. [1] Väinämöinen tarvitsee Vipuselta venettä varten kolme ratkaisevaa...