Tervaiset katajanoksat räiskyivät ja väkevä savu kohosi kohti taivaita viime viikonloppuna Pastuskerissa, Porin saaristossa. Paikalla vietettiin perinteistä suomalaista kevään juhlaa, hela- eli toukojuhlaa. Luonnonläheisessä juhlassa iloittiin kevään saapumisesta paitsi polttamalla katajaisia helavalkeita myös saunomalla, laulamalla ja erilaisilla työpajoilla. Tapahtumaan oli saapunut noin viisikymmentä iloista juhlijaa eri puolilta Suomea. Osallistujissa oli seitsemällä eri vuosikymmenellä syntyneitä, nuorin osallistuja oli 1-vuotias ja vanhin 61-vuotias.
Juhlan järjestänyt Taivaannaula ry edistää suomalaisen luonnonuskoisen perinteen eli suomenuskon ja siihen perustuvan elämäntavan tuomista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Helajuhla on toinen Taivaannaulan vuotuisjuhlista. Syksyisin Taivaannaula järjestää suuren kekrijuhlan. Yhdistys järjestää myös retkiä kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin sekä Suomen luonnontilaisille pyhille paikoille. Tämän lisäksi Taivaannaula julkaisee suomalaiseen kansanperinteeseen perustuvaa kalenteria, laulukirjoja sekä kotoperäistä uskomusperinnettä käsitteleviä artikkeleita.
Helajuhlan aluksi pidettiin alustus, jossa kerrottiin muinaissuomalaisista kevätperinteistä. Juhlan ohjelman pääpaino onkin vanhojen tapojen ja kulttuuriperinnön muuttamisessa eläväksi yhteisöllisyydeksi. Osallistujat muun muassa opettelivat kansanrunojen laulamista yhdessä. Näin vanhoja kansanlauluja elävöitetään uudelleen kirjojen kansien välistä ihmiseltä ihmiselle siirtyväksi suulliseksi perinteeksi.
Helajuhlan ensimmäisenä iltana sauna sytytettiin ukkosen iskemillä puilla ja pyhitettiin asiaankuuluvilla loitsusanoilla. Taivaannaulan juhlissa jatketaan monia tämänkaltaisia muinaissuomalaisia hengellisiä tapoja. Toimitukset on elävöitetty suomalais-karjalaisen perinnetiedon perusteella. Tarvittaessa kotimaisista tavoista ja uskomuksista koottuja tietoja on täydennetty tiedoilla suomensukuisten kansojen perinteistä.
Juhlien tarkoituksena on tarjota osallistujille ympäristö, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja samalla osa suurempaa juurevaa yhteisöä. Yhteisöllisyyteen kuuluvat myös yhteisölliset seremoniat, joilla tällä kertaa juhlistettiin muun muassa kummiuden alkamista. Yhteisöllisesti järjestettiin myös perinteinen juhlaruokailu, joka valmistettiin osallistujien tuomista raaka-aineista ja keväisen luonnon antimista.
”Kun yhteiskunnan tahti kiihtyy, kulutuskulttuuri tunkeutuu kaikkialle ja yksilöiden välinen kilpailu kovenee, ihmiset kaipaavat luonnollisia ja yksinkertaisia asioita: yhteisöä, juuria ja luontoyhteyttä. Taivaannaulan toiminnan tarkoituksena etsiä pyhyyttä suomalaisten omilta juurilta ja rakentaa samanmielisten ihmisten yhteisöä”, toteaa Anssi Alhonen.
Juhlan huipentuma oli lauantain vakkajuhla. Muinaisessa Suomessa pitäjän väki vietti keväisiä juhlia, joissa uhrattiin vakallinen ruokaa. Nykyaikana yhteisö ei enää välttämättä asu samassa maantieteellisessä paikassa, mutta perusajatus oli tälläkin kertaa sama. Pastuskerissa ihmiset toivat lehtoon vakallisen ruokaa ja muita lahjoja. Auringon pilkahdellessa lehtien välistä murrettiin yhteinen toukoleipä.
Lehdossa jokainen ihminen sai vuorollaan puhua asioista, joita hänellä on sydämellään. Keväinen tuulenvire havisteli lehtiä ja linnut lauloivat, kun ihmiset jakoivat iloja ja surujaan. Tavan tarkoitus on antaa kaikille oma ääni ja osoittaa, että jokainen ihminen on yhteisön silmissä arvokas. ”Tällaista ei kirkossa koe, sinne mennään kuulemaan sanaa, ei keskustelemaan vastavuoroisesti”, kiteytti Petri Villa.
Ensi viikonloppuna Taivaannaula järjestää retken Rapolaan Suomeen suurimpaan muinaislinnaan ja Ritvalan helkajuhlaan. Kesällä on luvassa paikallistapahtumia muun muassa heinäkuisen karhunpäivän kunniaksi. Loppukesästä Taivaannaula järjestää retken hämäläiseen Retulansaareen sekä virolaista alkuperäisuskoa elävöittävän Maavalla Kodan vieraaksi. Syksyllä kokoonnutaan jälleen yhteen viettämään suomenuskoisten suurta kekrijuhlaa.
Korjausehdotus:
… nuorin osallistuja oli 1-vuotias ja vanhin 61-vuotias 🙂
Korjattu. 🙂
Suomen kansan usko tullaan kyllä kuluvan kuun lopulla huomioimaan minunkin työpaikallani Helsingissä, mutten usko ehtiväni osallistua, koska aika on hieman myöhäinen.