Unto Salo Ukosta – Osa II

Toinen osa Unto Salo -referaatista. Tässä osassa arvuutellaan Ilmarisen olemusta. Ensimmäisen on luettavissa täällä. — Ilmari, tuulten jumala Ajatus Ilmarista ukkosenjumalasta ei ole uusi. Jo Ganander esitti ajatuksen 1700-luvulla. Myöhemmät tutkijat ovat...

Unto Salo Ukosta – Osa I

Tässä lupailemani referaatti Unto Salon massiivisesta kaksiosaisesta artikkelista Ukko, the Finnish God of Thunder: Separating Pagan Roots from Christian Accretions (2005). Selostukseni tulee viemään ainakin kolmen viestin verran tilaa, joista tämä on siis...

Lizeliuksen jumalat

Kirkonmies Antti Lizelius kirjasi 1700-luvun lopulla vanhoja tapoja ja uskomuksia ylös Mynämäellä. Lizelius kertoo, että rahvaalla oli Mynämäellä, kuten muuallakin Suomessa, monenlaisia sivujumalia, kuten aurinko, kuu, tähdet ja muut taivaan merkit, mutta myös vettä,...

Puiden palvonta II

Aikaisempi kirjoitus puiden palvonnasta löytyy täältä. — On kiehtovaa ajatella, että monet vanhat ihmiset uhrasivat uhripuille vielä 1800-luvun lopun Suomessa. Näin kertoo Mari Tuohiniemi-Hurmeen gradu ”Vanhat kun kuol, niin hakkasivat sen puun...

Marien uhrijuhla – video

Kirjoitin kuvauksen marien 1800-luvun uhrijuhlasta. Löysin nyt netistä videon, jossa lähes alkuperäisen kuvauksen mukainen juhla tapahtuu marien pyhän vuoren juurella. Marit kokoontuvat neljän vuoden välein pyhän vuoren juurelle kunnioittamaan jumaliaan. Viranomaisia...

Pyhät lehdot

Muinaisessa Suomessa ja Virossa pyhiä paikkoja on kutsuttu hiisiksi. Yleisesti vallitsevan teorian mukaan hiisi olisi ollut ensijaisesti paikannimi ja vasta myöhemmin siitä on tullut kristinuskon vaikutuksesta henkiolentojen nimitys. Suomessa hiisi on paikkana...

Pyhimyksiä

Suomalainen perinne on perinjuurin kristillisen vaikutuksen läpitunkemaa. Esivanhempamme eivät kristillistyneet yhdessä yössä vaan vanha pakanuus ja uusi uskonto sekoittuivat toisiinsa muodostaen vuosisatojen pituisen synkretistisen kansanuskon kauden. Usein...

Kuvaus marien uhrijuhlasta

Edellisessä viestissäni pohdiskelin rituaalin merkitystä ja teologiaa. Tässä sen seurauksi Julius Krohnin pitkä kuvaus marien (vanh. tšeremissien) uhrijuhlasta. *** Uhripäivän sekä uhrin laadun määräsi ennen, niinkuin tiedämme, noita, muzhang; nytkin sen tekee usein...

Tietäjä-Matin kuusi

Olen kuullut jo pitkään tarinoita Matti-nimisen tietäjän vanhasta kuusesta, joka kasvaa jossain Pirkanmaan peräkylillä. Hiitolalaisten viime keväisen Seitsemisen kansallispuistoon suuntautuneen pakanapatikan aikana lähdimme katsomaan puuta, mutta lumi ja epätietoisuus...

Liivinmaan kristillistäminen

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Liivinmaalla eläneet itämerensuomalaiset ja balttilaiset kansat pakotettiin kristinuskoon 1100-1200-luvuilla tehdyillä ristiretkillä. Liivinmaan itämerensuomalaisia kansoja olivat...