Täältä löydät Taivaannaulan julkaisemaa perinnetietoutta. Artikkelit on jaoteltu aihepiirin mukaan.
Keskeisimmistä kirjoituksista vuosilta 2010-2013 on myös saatavilla yhtenäinen, hieman muokattu pdf-versio. Tiedoston voi ladata tästä linkistä.
Sivuilta löytyy myös kokonaan omat osionsa kansanuskon pyhille paikoille ja vuodenkierrolle.
Palautetta kirjoituksista voi lähettää osoitteeseen verkkoseppa@taivaannaula.org.
Ikuista luonnontilaisia pyhiä paikkoja – kansainvälinen kilpailu avattu
Päivitys: Kilpailun englanninkieliset ohjeet löytyvät täältä. Jokavuotinen kansainvälinen Hiisien kuvakilpailu on jälleen avattu. Kilpailuun toivotaan kuvia hiisistä sekä muista luonnontilaisista pyhistä paikoista. Kilpailun tarkoitus on kunnioittaa perinteisten...
Kansanuskon pyhiä paikkoja pääsee tutkimaan tänäkin kesänä
Taivaannaulan Hiisi-hanke aloittaa jälleen kansanuskon pyhien luonnonpaikkojen kartoitukset ja kuvaukset. Vapaaehtoisilla kartoittajilla on mahdollisuus osallistua perimätiedon tuntemien kohteiden paikantamiseen maastossa. Kartoituksilla kerätään tietoa kohteiden...
”Uneton yö sai tarttumaan puhelimeen” – Hiisienpäivän tunnustuspalkinto tiedonkerääjälle
Taivaannaulan Hiisi-hanke toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Kuka tahansa voi osallistua hankkeeseen lähettämällä kansanuskon pyhiin paikkoihin liittyvää perimätietoa tai ilmoittautumalla mukaan paikkojen maastokartoituksiin ja -kuvauksiin. Ihmisten uutteruuden ja...
Luonto
Kevään ensimmäinen ukkonen
Kansanuskossa ensimmäisellä ja viimeisellä - aloittavalla ja päättävällä - on ollut erityinen merkitys. Tämän takia kevään ensimmäisen ukkosen on saatettu ajatella olevan ukonilmoista väkevin. Kun jyrähdykset kuuluivat ensimmäisen kerran, piti juosta korkealle...
Eräkulttuuri paikannimissä
Erämaa on vanhastaan tarkoittanut nautinta-aluetta, johon tietyn yhteisön jäsenillä on ollut eränkäyntioikeus. Se on tarkoittanut oikeutta metsästää, kalastaa ja kaskiviljellä alueella. Sisämaan paikannimet ovat säilyttäneet runsaasti jälkiä vanhasta eräkulttuurista....
Tulenteko
Kansanrunoudessa ensimmäinen tulikipuna isketään taivaassa alkumeren yllä. Tulikipuna putoaa maahan ja se löydetään lopulta lohen vatsasta tai kannon alta. Ihmiset tuovat sen metsästä tupaan, jossa valkeasta huolehditaan ja sen annetaan levätä öisin kipunana tulisijan...
Kansanrunous
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Tavat, taidot, uskomukset
Verevä leppä
Suomen luonnossa esiintyy kahta leppälajia: harmaaleppää ja tervaleppää, joista ensimmäinen on saanut nimensä kuorensa ja lehtiensä väristä ja jälkimmäinen tahmealta tuntuvista lehdistä. Kansanperinteessä leppää on pidetty verevänä metsänhaltijan puuna. Tervalepän...
Tädittely ja sedättely on yhteisöllisyyttä
Sukulaisten nimitykset taatasta kälyyn ja suoverista enoon ovat usein vanhoja ja muuttuvat erittäin hitaasti. Ne myös kertovat kaukaa periytyvistä kulttuurisista ajatusmalleista. Setä-sana on vanhaa omaperäistä kerrostumaa. Sanalla on kaukaisemmissa sukukielissä...
Vedenhaltija Koskenpäällä
Vedessä uskottiin olevan veden väkeä, jota hallitsi tai ilmensi vedenhaltija. Kalastajan ja vedenhaltijan suhde oli ystävällinen. Kalastaja puhutteli vedenhaltijaa monenlaisilla kunnioittavilla ilmaisuilla kuten »Ve'en ahti armollinen, ve'en kultainen kuningas» tai...
Sukukansat
Ikuista luonnontilaisia pyhiä paikkoja – kansainvälinen kilpailu avattu
Päivitys: Kilpailun englanninkieliset ohjeet löytyvät täältä. Jokavuotinen kansainvälinen Hiisien kuvakilpailu on jälleen avattu. Kilpailuun toivotaan kuvia hiisistä sekä muista luonnontilaisista pyhistä paikoista. Kilpailun tarkoitus on kunnioittaa perinteisten...
Turussa kuullaan suomalaisten ja virolaisten pyhistä paikoista
Taivaannaulan Hiisi-hanke järjestää syyskuun puolivälissä Turussa Pyhät luonnonpaikat perinteisessä kulttuurissa -seminaarin. Kaikilla avoimessa tilaisuudessa on tarjolla tutkittua tietoa suomalaisten ja virolaisten pyhistä luonnonpaikoista. Ilmoittaudu mukaan nyt!...
Verevä leppä
Suomen luonnossa esiintyy kahta leppälajia: harmaaleppää ja tervaleppää, joista ensimmäinen on saanut nimensä kuorensa ja lehtiensä väristä ja jälkimmäinen tahmealta tuntuvista lehdistä. Kansanperinteessä leppää on pidetty verevänä metsänhaltijan puuna. Tervalepän...
Haastattelut
Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.